Uusperheissä joulun suunnittelu on usein vuotta haastavampi projekti. Mukana on lapsia eri suhteista, entisiä puolisoita, laajentuneita sukuja ja paljon odotuksia. Jokainen haluaa viettää joulua omalla tavallaan – ja usein juuri joulun kohdalla kompromissien tekeminen tuntuu erityisen vaikealta.
Mutta miten joulupyhät voi oikeasti jakaa niin, että kaikki tulevat kuulluiksi ja erityisesti lapset saavat rauhallisen ja turvallisen juhlan? Haastattelimme perhe- ja parisuhdedynamiikkaan perehtynyttä asiantuntijaa, joka muistuttaa, että uusperheen joulun ei tarvitse olla täydellinen – vain reilu ja selkeä.
Miksi joulun jakaminen herättää niin paljon tunteita?
Joulu ei ole vain kalenteriin merkitty juhlapäivä. Se on täynnä muistoja, perinteitä ja latautuneita odotuksia.
“Joulu muistuttaa meitä lapsuudesta ja perheestä. Siksi sen jakaminen tuntuu monille vaikealta – ihmiset pelkäävät, että heidän omat perinteensä tai merkitykselliset hetket katoavat muutoksen myötä,” asiantuntija selittää.
Uusperheissä tämä ilmiö korostuu. Jokaisella aikuisella on oma käsitys siitä, miltä joulun kuuluu näyttää, ja lapset saattavat toivoa aivan eri asioita kuin vanhemmat.
Lisäksi mukana on aina yksi tärkeä tunnekysymys:
missä lapsi viettää joulua?
Tämä herättää helposti epävarmuutta, mustasukkaisuutta ja pelkoa siitä, että toinen vanhempi “saa paremman joulun” lapsen kanssa.
Lasten näkökulma on joulun tärkein lähtökohta
Joulun ei pitäisi olla aikuisten kilpailu, vaan lasten juhla. Asiantuntijan mukaan lapset kaipaavat ennen kaikkea selkeyttä ja rauhaa.
“Lapset eivät kaipaa neljää aattoa peräkkäin tai hektistä aikataulua. He kaipaavat ennakoitavuutta ja turvallista ilmapiiriä.”
Kun joulun suunnittelussa lähdetään tästä ajatuksesta, aikuisetkin löytävät helpommin toimivia ratkaisuja.
Usein lapselle tärkeitä asioita ovat:
- että heillä on aikaa leikkiä lahjoilla
- ettei heidän tarvitse matkustaa monta kertaa saman päivän aikana
- että aikuiset eivät riitele
- että he saavat viettää juhlan rauhassa, omassa tahdissaan
Nämä periaatteet kannattaa pitää mielessä jokaista päätöstä tehdessä.
Mitkä ovat yleisimmät tavat jakaa joulupyhät?
Uusperheillä on muutama selkeä malli, joista voidaan valita tilanteeseen sopivin.
1. Vuorovuosimalli
Joka toisena vuonna jouluaatto vietetään toisen vanhemman luona ja seuraavana toisella.
Tämä on usein selkein ratkaisu ja tuo lapsille rauhaa.
Plussat: vähemmän siirtymisiä, selkeä vuosikello
Miinukset: toinen vanhempi ei näe lasta joka vuosi jouluna
2. Aaton ja pyhien jako
Jouluaatto toisen luona, joulupäivä toisen luona.
Sopii, jos välimatkat ovat lyhyet ja aikuiset voivat toimia hyvässä yhteistyössä.
Plussat: kaikki pääsevät viettämään joulua lapsen kanssa
Miinukset: aikataulut voivat olla hektisiä
3. Pitkän aikavälin jako
Esimerkiksi koko joulu = 23.–26.12. vuorovuosittain.
Sopii, jos matkaa tulee paljon tai perhe haluaa rauhoittaa juhlan täysin.
4. Yhteiset joulut
Jotkut uusperheet viettävät joulun yhdessä samaan pöytään kokoontuen – myös ex-puolisot ja heidän kumppaninsa.
Plussat: lapset näkevät kaikki samana päivänä
Miinukset: vaatii erityisen hyvää ilmapiiriä
Joulun sudenkuopat – ja miten niiltä voi välttyä
1. Ylisuuret aikataulut
On helppo ajatella, että “kaikkien pitää ehtiä kaikkialle”. Mutta lapsen näkökulmasta tämä on raskasta.
“Joulua ei saa pilkkoa liian moneen osaan. Yhdessä paikassa vietetty aatto on usein lapselle paras.”
2. Kilpailuasetelma entisten puolisoiden välillä
Lahjojen määrä tai tarjottavat eivät ratkaise, missä on “paras joulu”.
Kilpailu asettaa lapsen keskelle jännitettä, jota hän ei pysty käsittelemään.
Aikuisten tehtävä on purkaa tämä asetelma, ei vahvistaa sitä.
3. Myöhäinen sopiminen
Jos joulusta aletaan keskustella vasta viikko ennen aattoa, riidat ovat lähes väistämättömiä.
4. Toisen perinteiden vähättely
Uusperheessä on tavallista, että perinteet törmäävät.
Sen sijaan että kysytään “kumman perinne on oikea?”, on parempi kysyä:
“Voimmeko luoda yhdistelmän tai uuden perinteen?”
Miten rakentaa reilu ja toimiva joulun aikataulu?
Asiantuntijan mukaan onnistunut uusperheen joulu perustuu kolmeen asiaan:
1. Avoin keskustelu
Kerro rehellisesti, mikä on sinulle tärkeää, ja kuuntele, mikä on tärkeää muille.
Älä oleta – kysy.
2. Realistiset odotukset
Kaikkien toiveita ei voi toteuttaa yhtä aikaa. Valitkaa tärkeimmät asiat ja hyväksykää, että kaikkea ei tarvita.
3. Joustavuus ja myötätunto
Joulu on tunnepitoinen juhla, joten jokainen reagoi siihen eri tavoin.
Pienet joustot voivat pelastaa koko juhlan.
Lopuksi: Reilu joulu syntyy yhteistyöstä, ei täydellisyydestä
Uusperheessä joulun ei tarvitse kopioida menneitä. Se voi olla uudenlainen, yksinkertaisempi ja kevyempi – ja silti lämmin.
“Kun joulu suunnitellaan yhdessä ja lasten tarpeet asetetaan etusijalle, konflikteja ei synny yhtä helposti. Silloin joulusta tulee reilu kaikille, vaikka se olisi epätäydellinen.”
Reilu joulu ei tarkoita identtisiä hetkiä kaikille osapuolille. Se tarkoittaa, että jokainen tulee kuulluksi ja kunnioitetuksi – ja että lapset saavat rauhallisen, turvallisen ja iloisen juhlan.