Silmälasikarhut valtaavat Ähtärin pandatalon – ”Meillä on tiedossa vilkasta menoa”

Ähtärin eläinpuistossa eletään jännittäviä aikoja, kun kolme harvinaista silmälasikarhua saapuu kesällä entiseen pandataloon. Eteläamerikkalaiset tulokkaat tuovat uutta eloa puistoon ja antavat tyhjillään olleelle rakennukselle uuden merkityksen.

Kolme uutta karhua, uusi alku

Ähtärin eläinpuisto valmistautuu kesällä vastaanottamaan kolme silmälasikarhua, jotka muuttavat aiemmin jättiläispandoille rakennetun pandatalon tiloihin. Karhuista kaksi saapuu Ranskasta ja yksi Britanniasta osana kansainvälistä eläintarhojen yhteistyöverkostoa.

Silmälasikarhut (Tremarctos ornatus) ovat erittäin uhanalaisia ja harvoin nähtyjä eläimiä, joiden tuominen Suomeen on merkittävä lisä suojelutyöhön ja lajien säilyttämiseen.

– On hienoa päästä osaksi tätä tärkeää työtä ja tarjota koti eläimille, joilla on oikeasti tarvetta turvalliselle ympäristölle, kertoo eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho.

Karhu, jolla on ”silmälasit”

Silmälasikarhu on nimetty sille ominaisten kasvojen valkoisten karvojen mukaan, jotka muistuttavat silmälaseja. Laji tunnetaan myös nimellä andienkarhu, ja se on ainoa Etelä-Amerikassa esiintyvä karhulaji.

Silmälasikarhut elävät luonnonvaraisina Andien vuoristossa, ja niiden määrä on huolestuttavasti vähentynyt viime vuosikymmeninä. Vielä 2000-luvun alussa luonnossa arvioitiin elävän lähes 20 000 yksilöä, mutta nykyarviot liikkuvat vain 2 500–10 000 välillä. Lajin suurimmat uhat ovat elinympäristön katoaminen, metsien hakkuu, kaivostoiminta ja salametsästys.

Pandatalosta karhujen koti

Pandatalo rakennettiin aikanaan Lumi- ja Pyry-pandoja varten, ja sen arkkitehtuuri sekä tekniset ratkaisut soveltuvat hyvin myös muille suurikokoisille eläimille.

Pandojen vuokrasopimus päättyi vuonna 2023 ja niiden palattua Kiinaan rakennus jäi tyhjilleen. Nyt se saa uuden tarkoituksen, kun tiloihin muuttaa aktiivisempi ja ketterämpi laji.

– Tämä on meille kuin uusi alku. Meillä on tiedossa vilkasta menoa – nämä karhut eivät ole yhtä rauhallisia kuin pandat, Väliaho naurahtaa.

Suojelutyö jatkuu EAZA:n tuella

Karhujen saapuminen Ähtäriin tapahtuu EAZA:n (European Association of Zoos and Aquaria) suojeluohjelman, EEP:n (EAZA Ex-situ Programme), kautta. Ohjelman tavoitteena on säilyttää uhanalaisia lajeja eläintarhoissa ja mahdollistaa niiden lisääntyminen turvallisessa ympäristössä.

Karhut luovutetaan Ähtärin eläinpuistolle ilman eläinkohtaisia kustannuksia, ja puisto maksaa ainoastaan kuljetuksen. Tämä on merkittävä ero aiempaan, jolloin pandojen ylläpitoon kului vuosittain satoja tuhansia euroja.

Puiston intendentti Marko Haapakoski painottaa, että silmälasikarhujen hoito on huomattavasti helpompaa ja kustannustehokkaampaa.

– Ruokavalio on sekasyöjän perusruokaa – hedelmiä, vihanneksia, lihaa ja muuta, mitä saa ihan tavallisesta kaupasta. Eikä tarvitse omaa päivittäistä hoitajaa, kuten pandoilla oli, Haapakoski kertoo.

Uutta eloa kävijöille ja karhuille

Silmälasikarhut eivät nuku talviunta, joten ne ovat nähtävillä ympäri vuoden. Tämä tekee niistä erityisen kiinnostavia eläinpuiston kävijöille.

– Ne ovat uteliaita, ketteriä ja liikkuvat paljon. Ne tarvitsevat virikkeitä ja rakenteita kiipeilyyn – niille pitää tehdä vähän ekstraa, etteivät tylsisty, Haapakoski toteaa.

Koska silmälasikarhut ovat aiempia asukkaita vilkkaampia ja leikkisämpiä, myös aitauksia on tarkoitus vahvistaa. Puistossa varaudutaan yllätyksiin.

– Pitää varautua kaikkeen. Meillä on käsitys, että nämä kaverit voivat keksiä vaikka mitä, Väliaho sanoo.

Ähtäri – luonnonläheinen kotipaikka suojelutyölle

Ähtärin eläinpuisto on perustettu vuonna 1973, ja se tunnetaan luonnonmukaisista aitausratkaisuistaan ja kotimaisten eläinten esittelystä. Puisto on ollut aktiivinen toimija myös kansainvälisessä eläinsuojelutyössä, ja se on osallistunut useisiin suojeluohjelmiin vuosien varrella.

Silmälasikarhujen saapuminen jatkaa tätä perinnettä. Ähtärin luonnonläheinen ympäristö ja rauhallinen sijainti tekevät siitä ihanteellisen paikan myös vaativammille lajeille.

– Täällä eläimillä on tilaa olla ja elää lajityypillisesti. Se on meidän suurin ylpeydenaiheemme, Väliaho sanoo.

Karhuja, ei kuluja – parempi tasapaino?

Pandojen kohdalla käytiin aikanaan vilkasta keskustelua niiden korkeista kustannuksista suhteessa kävijämääriin. Silmälasikarhut tarjoavat mahdollisuuden tehdä toisin – niiden ylläpito on maltillisempaa, mutta elämyspotentiaali vähintään yhtä suuri.

Ähtäri hakee nyt uutta nostetta ja toivoo, että silmälasikarhut houkuttelevat puistoon uusia kävijöitä. Ja ennen kaikkea – että ne voivat toimia tärkeänä osana lajinsa säilymistä tulevaisuudessa.

Kesällä Ähtärissä tullaan näkemään jotain, mitä Suomessa ei ole ennen koettu. Kolme silmälasikarhua, paljon uteliaisuutta ja uusi alku yhdelle maan tunnetuimmista eläinpuistoista.