The Summit Suomi palaa ruutuun toisella kaudellaan, ja ohjelma nostaa panoksia heti kättelyssä. Retkikunta lähtee taas kohti Norjan vuoristoa, ja matka näyttää aiempaa armottomammalta, kun olosuhteet kiristyvät ja tehtävät kovenevat. Katsojalle asetelma on houkutteleva, koska samaan reppuun pakataan selviytymistä, peliä ja ryhmädynamiikkaa, ja samalla jokainen askel vaikuttaa suoraan rahaan.
Ohjelman ydin tuntuu tutulta, mutta kauden sävy vaikuttaa aiempaa terävämmältä. Tuotanto korostaa äärimmäisyyttä, ja tarina rakentuu yhtä aikaa luottamuksesta ja epäluulosta, kun yhteinen tavoite törmää henkilökohtaisiin motiiveihin. Draama syntyy usein pienistä valinnoista, ja vuorilla pienet valinnat kasvavat isoiksi seurauksiksi.
Uusi kausi alkaa maaliskuun alussa
The Summit Suomi -kauden 2 startti on ajoitettu sunnuntaille 1.3., ja avausjakso nähdään MTV Katsomossa sekä MTV3-kanavalla. Lähetysaika osuu alkuillan prime timeen, ja aloitus rakennetaan selvästi niin, että uudet katsojat pääsevät sisään ideaan ilman pitkää esitietoa. Juontajana jatkaa Jasper Pääkkönen, ja hänen roolinsa tuntuu olevan yhtä aikaa opastaa, haastaa ja muistuttaa siitä, että vuori ei jousta kenenkään suunnitelmien mukaan.
Katsomiskokemus muuttuu myös julkaisurytmin kautta, koska suoratoisto ja lineaarinen tv kulkevat rinnakkain. Katsomo+-tilaajille luvataan kauden alussa useampi jakso kerralla, ja sen jälkeen vauhti rauhoittuu viikkotahtiin. Tahti on omiaan pitämään keskustelun käynnissä, ja samalla se antaa tarinalle tilaa elää somekommenteissa ja kahvipöydissä.
Kolåstinden nostaa riman
Kausi 2 vie retkikunnan kohti Kolåstinden-vuorta, ja uusi päämäärä muuttaa myös reitin luonnetta. Retkikunta tavoittelee huippua 133 kilometrin vaelluksella, ja matka kuulostaa paperilla pitkältä, mutta ruudulla se on ennen kaikkea rytmiä, painetta ja palautumista. Katsoja näkee yleensä vain tiivistetyn version, mutta jokainen nousu ja jokainen leiri rakentaa kokonaisuutta, jossa väsymys muuttaa ihmistä yllättävän nopeasti.
Luonto on ohjelmassa aina yksi päähenkilö, ja kaudella 2 se tuntuu olevan entistä näkyvämpi vastustaja. Sää voi vaihtua hetkessä, maasto voi pakottaa kiertämään, ja yksikin virhe voi syödä aikaa, voimia ja hermoja. Ryhmä joutuu sopimaan tahdin, ja ryhmä joutuu sopimaan prioriteetit, ja usein ryhmä joutuu sopimaan myös sen, kuka saa tehdä päätöksiä.
Palkintopotti tekee jokaisesta liikkeestä peliliikkeen
The Summit Suomi nojaa selkeään koukkuun, koska 150 000 euron voittopotti kulkee kirjaimellisesti mukana. Jokainen osallistuja kantaa osuuttaan, ja potista tulee konkreettinen taakka, joka painaa sekä hartioita että omatuntoa. Rahasäännöt tekevät asetelmasta psykologisen, koska luovuttaminen ei ole vain poistuminen, vaan se vaikuttaa suoraan siihen, paljonko rahaa ylipäätään voi päätyä huipulle.
Pelin idea kiristyy myös sosiaalisesti, koska ryhmä joutuu tekemään valintoja toisistaan. Pudotusäänestykset ja erilaiset käänteet ovat olennainen osa formaattia, ja ne voivat muuttaa asetelmia yhdessä yössä. Katsoja saa samalla seurata, miten järki ja tunteet neuvottelevat keskenään, kun väsymys iskee ja epävarmuus kasvaa.
Ohjelma pitää asetelman yksinkertaisena, mutta se ei tee siitä helppoa. Tavoite on yhteinen, mutta palkinto jakautuu lopulta niille, jotka pääsevät huipulle, ja se kuulostaa reilulta, mutta se synnyttää nopeasti taktiikkaa. Ryhmä voi tarvita vahvinta kantajaa, mutta ryhmä voi pelätä vahvinta pelaajaa, ja ryhmä voi silti olla pakotettu pitämään samaa nuotiota.
Kilpailijat tulevat eri maailmoista
The Summit Suomi -kauden osallistujajoukko rakentuu jälleen eri-ikäisistä ja eri taustoista tulevista ihmisistä, ja monimuotoisuus on selvästi tietoinen valinta. Mukana on esimerkiksi sosiaalisen median kautta tuttuja kasvoja, mukana on luonnossa työkseen liikkuvia, ja mukana on ammatteja, joita harvemmin nähdään tositelevision seikkailuformaateissa. Osallistujissa mainitaan muun muassa multimedia-freelancer Alexandra Ukandu Vantaalta, eräopas Antti Teerisuo Helsingistä sekä poroagrologi Elina Kallio Kuusamosta, ja jo nämä kolme kertovat, miten eri lähtökohdista huipulle lähdetään.
Ikähaarukka ja elämäntilanteet tuovat myös oman jännitteen, koska fyysiset vahvuudet eivät aina osu samaan paikkaan kuin sosiaaliset vahvuudet. Joku voi jaksaa kantaa, mutta joku voi jaksaa sovitella, ja joku voi jaksaa tehdä kylmiä päätöksiä. Ohjelma pelaa tällä ristiriidalla, ja katsoja huomaa usein kannattavansa vuorotellen eri tyyppejä, kun tilanteet vaihtuvat ja tarina avautuu uusista kulmista.
Vuorenvartija ja yllätykset pitävät rytmin korkealla
Kausi 2:n ennakkotiedoissa korostetaan, että tehtävät ovat aiempaa hurjempia, ja jo avausjaksoon luvataan käänne, joka sotkee pakan. Vuorenvartija mainitaan tekijänä, joka voi sekoittaa etenemistä heti alkumetreillä, ja juuri tällaiset elementit ovat formaatin suola. Katsoja näkee vaelluksen, mutta katsoja näkee myös pelin, ja katsoja huomaa, että reittiä ei kuljeta vain kartan mukaan.
Jaksojen määrä pysyy seikkailurealitylle tyypillisenä, ja kausi rakentuu useamman viikon mittaiseksi kokonaisuudeksi. Tarina ehtii kääntyä monta kertaa, ja se antaa tilaa liittoumille, pettymyksille ja uusille aluille. Ohjelmassa parasta on usein se, kun kovin ääni hiljenee, ja kun hiljaisin ottaa tilan, ja kun ryhmä joutuu myöntämään, että suunnitelma ei selviä ensimmäisestä myrskystä.
Miksi The Summit Suomi osuu tähän hetkeen
The Summit Suomi tuntuu istuvan aikaan, jossa moni kaipaa samaan pakettiin sekä eskapismia että aitouden tunnetta. Vuoristomaisemat tarjoavat ison maailman, ja kilpailijoiden keskustelut tuovat pienet, arkisetkin pelot ja toiveet lähelle. Katsoja saa seurata koettelemusta, mutta katsoja saa myös seurata luottamusta, ja katsoja saa lopulta seurata sitä, millaiseksi ryhmä muuttuu, kun vaihtoehdot vähenevät.
Formaatti on myös armottoman selkeä, ja siksi se toimii. Huipulle pitää päästä, rahaa pitää kantaa, ja ryhmä pitää pitää kasassa, vaikka kaikki eivät mahdu maaliin. Se tekee jokaisesta jaksosta pienen moraalisen testin, ja se tekee jokaisesta äänestyksestä keskustelunaiheen.
Pikamuistilista katsojalle
- The Summit Suomi -kausi 2 alkaa sunnuntaina 1.3. MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla.
- Retkikunta vaeltaa 133 kilometriä ja tähtää Kolåstindenin huipulle.
- Palkintopotti on 150 000 euroa, ja jokainen euro pitää kantaa mukana huipulle asti.
- Luovuttaminen voi vaikuttaa potin kokoon, ja pudotukset muuttavat ryhmän dynamiikkaa.
- Jasper Pääkkönen jatkaa juontajana, ja avauksessa luvataan pakan sekoittava käänne.
Tässä ovat The Summit Suomi -ohjelman kilpailijat!
Alexandra Ukandu, 25
Multimedia-freelancer
Vantaa
Suorapuheinen Alexandra tekee freelancerina monenlaista, tällä hetkellä esimerkiksi dj-keikkoja sekä artisti-managerointia. Hän kertoo kokeilleensa työrintamalla kaikenlaista aina asiakaspalvelusta somevaikuttamiseen, mutta nyt oma juttu tuntuu löytyneen. Vaikka yli 250 000 seuraajan TikTok-tili ei ole enää Alexandralle itselleen se ykkösjuttu, on koko elämä edelleen puhelimessa: “Toivoisin, että some olisi pienempi osa mun elämää, mutta se ei ole mahdollista, koska se on iso osa kaikkia mun duuneja.” Hän ei edes muista, milloin olisi ollut yli kahta tuntia ilman puhelinta ja uskoo, että se voi koitua haasteeksi vuorilla.
Alexandra myöntää suoraan uskovansa, että tuleva kokemus tulee olemaan rankka myös fyysisesti. “Mä en tiedä onko mun elämässä ikinä tapahtunut mitään, mikä olisi voinut valmistella mua tämmöiselle reissulle. En ole koskaan ollut vuoristossa, mulla ei ole varmaan edes basic survival skills!”
Vaikka hän haki mukaan ex-tempore ja ensisijaisesti kokemuksen takia, myös palkintona oleva rahasumma motivoi suuresti. Alexandra kertoo olleensa aikaisessa elämässä “tyhmä rahankäytön kanssa”, ja voittopotti auttaisikin rakentamaan elämän uudelleen: “Se oikeesti muuttaisi mun elämän, siis ihan koko elämän.”
Antti Teerisuo, 63
Eräopas
Helsinki
Helsinkiläinen Antti on retkikunnan vanhin jäsen. Luonteensa vuoksi hän uskoo kuitenkin sopeutuvansa hyvin nuorempaankin ryhmään. “Mä oon semmoinen, että mä en hirveästi sure huomista enkä eilistäkään. Elän aika paljon vaan tätä päivää.”
Rento asenne ulottuu myös tulevaan kilpailuun, eikä isokaan voittosumma ole entiselle bisnesmiehelle suurin motivaattori. Liike-elämässä uransa tehnyt Antti ehti olla hetken jopa miljonääri, ennen kuin 2000-luvun alun pörssikupla puhkesi. Silloin muuttui ajatus myös rahan arvosta. Antti vaihtoi bisnesmaailman vaatimattomampaan elämään ja kouluttautui erä- ja luonto-oppaaksi. Sen jälkeen työnkuvat ovat liittyneet pääasiassa luonnossa liikkumiseen. Talvisin hän vetää patikointi- ja prätkäreissuja Kreikassa, kesät taas menevät melontaa opettaessa.
Antti lähtee vuorille kokeneen vaeltajan itsevarmuudella ja luottavaisena omaan kuntoonsa. “Tapaan myös ajatella, että asioilla on taipumus järjestyä. Ja on kyllä tullut aina todettua, että se pitää paikkansa.”
Elina Kallio, 31
Poroagrologi
Kuusamo
Luonnossa oleminen on “keskellä metsää” asuvan Elinan elinehto; elämäntapa ja -tehtävä on löytynyt poroista. Päätyönään hän toimii porojen ruokinta-asiantuntijana, minkä lisäksi kumppanin perheellä on porotila, jonka toiminnassa Elinakin on vahvasti mukana. Poikaystävä on poromies jo kuudennessa sukupolvessa, mutta Elinalla itsellään ei ole vastaavaa taustaa – sen sijaan hän puhuu kutsumuksesta. Puolivilleissä eläimissä on alkukantaisuutta, joka vetää puoleensa. Jos Elina voittaisi, olisi rahojen käyttökohde siis selvä: “Unelma täysin poroelinkeinosta elämisestä olisi silloin hieman lähempänä.”
Elina kuvailee itseään sosiaaliseksi introvertiksi ja kertoo tarvitsevansa paljon aikaa itsekseen. Kaupungissa iskee nopeasti pakko päästä takaisin luontoon. “Naureskelinkin vähän, että ei tässä reissussa mitään muuta ongelmaa ole kuin ne muut ihmiset.”
Oikeasti ongelma ei kuitenkaan ole muissa. Elinalla on diagnosoitu vaativa persoonallisuus, joka kohdistuu nimenomaan häneen itseensä. Muiden mokailuille riittää ymmärrystä, mutta itselleen hän ei voi sellaista sallia. Toisaalta vaativuus itseä kohtaan on eteenpäin ajava voima, mutta pahimmillaan tuhoava sellainen. Siksi voitto ei ole Elinalle tulevan koitoksen ykkösasia. “Mä yritän vallata tässä kaksi huippua – sen konkreettisen huipun mutta myös oman pääkoppani.”
Jacky Mutashar, 25
Järjestyksenvalvoja ja esiintyjä
Helsinki
Jacky oli 10-vuotias, kun hänen perheensä saapui pakettiautollaan talviseen Suomeen. He olivat paenneet Irakista sotaa ja kuuluisaan isään kohdistuvia uhkauksia. Vaikka uusi kotimaa oli turvallinen, oli kahden varsin erilaisen kulttuurin yhteensovittaminen aluksi haastavaa. Nykyään Jacky kokee olevansa jo täysin suomalainen, mutta myös arabikulttuuri on kiinteä osa omaa identiteettiä. “Kaksi erilaista kulttuuria voi hyvin elää symbioosissa. Olen aina pyrkinyt siihen, että otan hyvät asiat molemmista ja yhdistän ne ikään kuin omaksi kulttuurikseni. Koen, että se on rikkautta.”
Tulevat vuoristo-olosuhteet eivät pelota positiivista Jackya, sillä hän uskoo selviytymisen olevan lopulta kiinni omasta päästä. Myös suuri voittopotti motivoi: “Olen aina elänyt ympäristössä, missä rahankäyttöä on pitänyt miettiä jatkuvasti ja on jouduttu tinkimään esimerkiksi harrastuksista. Voitto mahdollistaisi sen, että pystyisi tekemään niitä asioita, mitä rakastaa.”
Tällä hetkellä Jacky työskentelee järjestyksenvalvojana, mutta kokee olevansa ensisijaisesti esiintyjä. Hän rakastaa näyttelemistä ja harrastaa esimerkiksi cheerleadingia sekä stunttitemppujen tekemistä. “Itse asiassa tää tuleva reissuhan on täynnä stuntteja, niitä odotellessa!”
Joonas Luotonen, 32
Luokanopettaja
Kaarina
“Olen ennemminkin sisäilmaihminen”, luokanopettaja, perheenisä ja suolakurkkuharrastaja Joonas myöntää. “Tämä on kaikista suurin haaste, mitä voin itselleni asettaa.”
Tulevassa koettelemuksessa Joonasta mietityttää esimerkiksi jatkuva ulkona oleminen – hän kun ei ole koskaan edes yöpynyt teltassa. Ennen kaikkea hän haluaisikin oppia lisää luonnossa liikkumisesta, jotta voisi jakaa kokemukset perheensä kanssa.
Perhekeskeinen Joonas vannoo kaikessa yhdenvertaisuuden nimeen ja haluaa opettaa lapsilleen, että jokaista pitää kunnioittaa ja kaikille pitää olla ystävällinen. “Mulle on tärkeää olla mies, joka näyttää rakkautta, tunteita ja ystävällisyyttä. Miehen kuva on vielä kovin kapea.”
Leppoisasta olemuksestaan ja ystävällisestä luonteestaan huolimatta Joonas on valmis tekemään kaikkensa voiton eteen. “Olen ennen kaikkea strateginen pelaaja ja mietin monta siirtoa eteenpäin. Muut eivät sitä minusta huomaa, mutta olen todella kilpailuhenkinen.”
Leevi Massinen, 31
Yrittäjä
Mikkeli
Lujahermoinen Leevi on yrittäjä jo kolmannessa polvessa, mutta oman yrityksen perustaminen nollasta vain 21-vuotiaana ei ollut hänellekään läpihuutojuttu. Alkutaipaleeseen mahtui rahahuolia, traagisia tapahtumia ja kokonaan uusiksi mennyt elämä, mutta Leevi päätti selvitä. Tänä päivänä yrityksen liikevaihto liikkuu kahdessa miljoonassa ja se työllistää parikymmentä ihmistä. Palkintosumman sijaan menestynyttä yrittäjää motivoikin voitto. Palkintorahat hän ohjaisi esimerkiksi urheilun tukemiseen. Summitissa Leeviä kiinnostaa myös pelin vaatima taktikointi, josta hän löytää yhtäläisyyksiä yritysmaailmaan: “Aina pitää hankkia tietoa ja taktikoida kilpailijoista ohi!”
Leevi on kokenut luonnossa liikkuja ja hänen harrastuksiinsa kuuluu muun muassa vaeltamista, moottoriurheilua, metsästystä ja harppuunakalastusta. “Selviytyminen ja ongelmanratkaisu on aina olleet mun juttuja”, hän summaa.
Marita El Idrysy, 57
Kahvilamyyjä
Rovaniemi
Kuten moni muukin retkikunnan jäsen, myös laulamista rakastava Marita tietää jo, mihin käyttäisi voittorahat: hän perustaisi Lappiin oman pienen kahvilan, jossa voisi olla karaokeakin. Idea on todettu toimivaksi jo karaokeravintolassa, jossa Marita työskenteli aikanaan laulavana baarimikkona: “Mulla oli mikki toisessa kädessä ja toisella tein drinkkejä. Baari oli viikonloppuisin ihan täynnä, sanoivat että tulivat minua katsomaan!”
Nuorempana Marita opiskeli musiikkia, keikkaili viikonloppuisin ja levyttikin, mutta työuransa hän on tehnyt ravintola-alan asiakaspalvelutehtävissä. “Minusta on aivan ihanaa, kun ihmiset tulee ja kysyy, mitä täällä on tarjolla, ja minä ehdotan. Siinä samalla voi vaihtaa sitten kuulumisiakin. Ja turistit! Mä tykkään kansainvälisestä meiningistä”, marokkolaisen miehensä kanssa pohjoisessa elävä Marita kertoo.
Miiska Van Renterghem, 30
Miesten deittailuvalmentaja
Ylöjärvi
Miiska on mies, joka ei pidä kynttiläänsä vakan alla. Hän on yli 190-senttinen lihaskimppu ja kamppailu-urheilija, joka on rakentanut uransa miehisen vahvuuden varaan. Miiska vetää suosittua Velivoima-podcastia ja valmentaa miehiä valjastamaan maskuliinienergiansa esimerkiksi deittirintamalle.
Miiska kuvailee olleensa aiemmin femiininen, joogaava versio itsestään ja päätyneensä naisten kanssa jatkuvasti friendzonelle. Sitten hän löysi sisäisen soturinsa ja huomasi, että moni muukin mies kipuilee samanlaisten asioiden kanssa. Miiska päätti alkaa puhua positiivisesta maskuliinisuudesta, ihmissuhdedynamiikoista ja miesten haasteista. “Oon tarttunut siihen tyhjiöön, mitä näen yhteiskunnassa. Miehet on tosi hukassa ja kamppailee saadakseen merkittäviä ihmissuhteita ja itsevarmuutta.”
Vaikka Miiska korostaa monessa käänteessä fyysistä voimaa, hän on kiinnostunut myös miesten henkisestä kasvusta ja painottaa vahvaa moraalia yli kaiken – voima kun tuo mukanaan myös vastuuta. “Uskon, että vaikeat olosuhteet paljastavat miehen todellisen luonteen.”
Milla-Maaria Paananen, 34
Keraamikko
Helsinki
Taiteellinen Milla ei rajoita itseilmaisuaan vain yhteen taiteenalaan, vaan tekee mitä milloinkin haluaa – esimerkiksi laulaa punk-bändissä. Virallisesti hän on valmistunut keraamikoksi. Tällä hetkellä oma keramiikkauuni on kuitenkin haave vain, eikä rahaa meinaa riittää edes saveen ja lasitteisiin. Kun elanto on ansaittava muilla töillä, on niihin menevä aika suoraan pois taiteilijuudesta. “Unelma olisi, että mulla olisi joskus oma työhuone tai pieni keramiikkapaja, missä voisin vetää kursseja ja ylipäätään tehdä sitä, mihin mut on luotu.”
Milla on asunut jo pitkään Helsingissä, mutta on kotoisin Äänekoskelta, Keski-Suomesta. Hän ei kuitenkaan oikein koskaan kokenut kuuluvansa sinne. “Mulla oli jotenkin jo ihan tosi tosi nuorena kaipuu pois sieltä pikkukaupungista. Kaipasin kulttuuria, musiikkia ja elämää!”
Kaupunkikulttuurin lisäksi Milla nauttii patikoimisesta, mutta pidempiin vaelluksiinkaan ei ole viime vuosina ollut taloudellista mahdollisuutta. Siksi hän odottaakin tulevalta seikkailulta erityisesti luonnossa olemista: “Mä rakastan liikkua luonnossa, ihmetellä, haistella ja kosketella sitä!”
Pietari Turunen, 30
Asiantuntija
Helsinki
Aurinkoinen Pietari on ekonomi, lähes valmis psykologi sekä erityisen omistautunut realitykilpailujen fani. Pelialan töissä yhdistyvät intohimo dataan, numeroihin ja rahaan, mutta myös ihmisiin ja psykologiaan – eikä tästä repertuaarista tule varmasti olemaan haittaa tulevassa vuoriseikkailussakaan. “Mun vahvuuksia on ehdottomasti sosiaalisuus, mutta myös tietynlainen numerotyöskentely. Mä näen tän pelin numeroina.”
Vaikka Pietari on sosiaalinen, hän odottaa kohtaavansa sillä saralla myös haasteita. Hän kertoo kahdenkeskisten ihmissuhteidensa olevan syviä ja merkityksellisiä, mutta ryhmissä olemisessa on ollut vaikeuksia pienestä asti. Osaltaan siihen ovat vaikuttaneet kiusaaminen sekä vasta aikuisena diagnosoitu adhd.
Juoksua harrastava Pietari rakastaa haastaa itseään fyysisesti ja kertoo olevansa erityisesti kestävyysurheilija – ja kova kilpailemaan. “Mä oon oikeasti niin kilpailuhenkinen, että voittaisin varmaan Sohvaperunatkin!”, hän nauraa.
Tiina Lehto, 46
Varhaiskasvatuksen sosionomi
Tornio
Tiina on torniolainen perheenäiti, joka on ollut puolisonsa kanssa lähes 30 vuotta ja työskennellyt varhaiskasvatuksessa melkein yhtä kauan. Lisäksi hän on häkellyttävässä fyysisessä kunnossa ja mm. seikkailu-urheilun SM-hopeamitalisti vuodelta 2024.
Aktiivinen Tiina on kiertänyt seikkailukilpailuja ystävänsä kanssa noin kymmenen vuoden ajan. Laji on opettanut liikkumaan monipuolisissa maastoissa ja vienyt omille äärirajoille. Jopa vuorokausien mittaisissa kilpailuissa edetään pyöräillen, juosten tai esimerkiksi meloen. Vaikka oman reitin suunnistaminen on niissä etenemisen perusta, Tiina kertoo, ettei suunnistaminen ole heidän tiiminsä suurimpia vahvuuksia. “Me ollaan tosi nopeita ja kovia menemään, mutta mennään monesti sitten ihan väärään suuntaan! Meidän joukkueen nimikin on Varmaan väärä suunta.”
Taustansa puolesta Tiinalla olisi edellytykset vaikka vetää koko retkikuntaa. Hän ei kuitenkaan halua missään nimessä ottaa johtajan roolia: “Mitä on katsonut näitä seikkailuohjelmia, niin nehän yleensä lähtee ensimmäisenä.”
Tuomo Tarvainen, 38
Lääkäriopiskelija
Helsinki
Tuomo on ehtinyt 38-vuotiaaksi valtavasti: hän on tehnyt jo yhden uran diplomi-insinöörinä ja suorittaa nyt tuplatutkintoa lääketieteestä. Urasaavutusten lisäksi hän on harrastanut kamppailu-urheilua yli kaksikymmentä vuotta – vaikka aina keho ei ole liikkunut samalla tavalla kuin tänä päivänä.
Suurimman osan elämästään Tuomo on sairastanut kroonisesti, ja oikea diagnoosi löytyi vasta 30-vuotiaana. “Pääsin vasta silloin aloittamaan elämän niillä korteilla, jotka suurimmalla osalla ihmisistä on ollut koko elämän ajan. Sitten mä olen lähtenyt toteuttamaan unelmiani.” Uran lisäksi se on tarkoittanut esimerkiksi matkustamista. “Viimeiset seitsemän vuotta olen seikkailut latinalaisessa Amerikassa. Kiivennyt tulivuorilla ja seikkaillut sademetsissä Amazoneilla.”
Elämä ei ole aina ollut reilu, ja ehkä siksi oikeudenmukaisuus on Tuomolle kaikista tärkeintä. “Positiivisuus ja oikeudenmukaisuus näkyy kaikessa mitä teen, tai ainakin toivon niin. Toivottavasti osaan käyttäytyä arvojeni mukaisesti myös kilpailussa, vaikka se saattaakin hankaloittaa itse kilpailemista.”
Venla Hirvonen, 29
Fysioterapeutti
Helsinki
Omien sanojensa mukaan ”helsinkiläistynyt savolainen hupakko” Venla työskentelee fysioterapeuttina. Hänellä on itselläänkin vahva voimistelutausta, mutta intohimo on löytynyt lajin valmentamisesta, mitä hän on tehnyt SM-tasolla asti. Valmentaminen on paitsi tuonut rohkeutta ja määrätietoisuutta myös opettanut paremmaksi häviäjäksi.
Venla uskoo, ettei voittaakseen tarvitse olla kaikista vahvin tai nopein, vaan hyvä ryhmässä. Oma peli kun on paljon muidenkin ihmisten varassa. Ja omien vahvuuksiensa nauravainen Venla uskoo löytyvän nimenomaan siitä. Uudet ihmiset eivät jännitä, ja hän heittäytyy mielellään vaikka ryhmän pelleksi, jos tunnelma kaipaa nostatusta. Valmentaessaan hän on oppinut tarkkailemaan muiden ihmisten energiaa, mistä hän uskoo olevan paljon hyötyä tulevalla matkalla.
Vaikka Venla luottaa huumorin voimaan, hän sanoo olevansa myös sisukas. “Nyt haluan testata, miten sisukas mä sitten olen, kun mennään oikeasti sinne epämukavuusalueelle.”
Wilma Mustonen, 25
Sairaanhoitaja
Joensuu
Alun perin helsinkiläinen Wilma on elänyt kihlattunsa työn vuoksi liikkuvaista elämää ja asunut siksi myös ulkomailla. Reilu vuosi sitten pariskunta asettui Joensuuhun, lähemmäs luontoa, jolloin Wilma kuvailee ruvenneensa “eräjormaksi”. Eräkokemusta ei ole siis kovin pitkältä ajalta, mutta viime aikoina sitä on hankittu aktiivisesti. Sairaanhoitajan työnsä ohessa Wilma tekee lifestyle-sisältöjä sosiaaliseen mediaan. Hoitajan ammatti on kuitenkin iso osa identiteettiä ja näkyy myös suositulla TikTok-tilillä.
Wilma pitää vahvuutenaan erityisesti akuuttihoidossa hankittua paineensietokykyä, jota tarvitaan myös hänen harrastamassaan vapaasukelluksessa. Menevä Wilma nauttii muutenkin itsensä haastamisesta erilaisissa extreme-lajeissa, ja seuraavaksi hän haluaa testata itseään vuoristossa.
Wilma myöntää edellisen kauden tehtävien näyttäneen varsin kuumottavilta ja osin myös fyysisesti todella raskailta. “Isoimpia haasteita voisi kuitenkin olla kastuminen, sillä haluan pitää itseni lämpimänä ja kuivana. Mutta mä kyllä olen aika joustava. Kunhan mulla on unilaput silmillä, nukun vaikka ojassa.”
Ohjelman MTV:lle tuottaa Banijay Finland Oy.
The Summit Suomi su 1.3. klo 19.30 alkaen MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla.
MTV Katsomo+ -tilaajille julkaistaan kolme jaksoa ensimmäisellä viikolla, sen jälkeen yksi jakso viikossa.
Facebook, Instagram, TikTok ja X:
@mtvkatsomo @mtv3suomi
#thesummitsuomi