Suomalaisista puhutaan usein innokkaina rahapelaajina, mutta viimeisimmät tutkimustulokset muuttavat kuvaa. THL mukaan 70 prosenttia suomalaisista pelasi rahapelejä vuonna 2023, kun vuonna 2019 osuus oli 78 prosenttia. Pelaaminen väheni kaikissa ikäryhmissä ja muuttui aiempaa satunnaisemmaksi.
Kehitys kuulostaa myönteiseltä, mutta sen rinnalla näkyy huolestuttava ilmiö. Rahapeliongelmien yleisyys nousi 4,2 prosenttiin, mikä vastaa noin 151 000 henkilöä. Pelaajien määrä voi siis pienentyä samalla, kun haitat kasaantuvat osalle aktiivisesti pelaavista.
Rahapelaaminen ei jakaudu tasaisesti väestössä. Suuri joukko käyttää peleihin vähän rahaa tai pelaa vain muutaman kerran vuodessa. Pienempi joukko pelaa useita pelimuotoja, käyttää nopeita verkkopalveluja ja kantaa suuren osan kokonaiskulutuksesta.
Harvemmin, mutta nopeammin
Suomalaisten tavallisin pelirytmi oli vuonna 2023 harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Vielä vuonna 2015 tavallisin tapa oli pelata viikoittain. Muutos kertoo perinteisten rutiinien heikkenemisestä.
Samaan aikaan pelituotteet ovat nopeutuneet. Verkossa uusi pelikierros, liveveto tai kasinopelin tapahtuma voi alkaa välittömästi. Pelaamisen intensiteetti ei siten näy pelkästään siinä, kuinka monena päivänä ihminen pelaa.
Yksi pitkä ja nopeatempoinen pelijakso voi sisältää suuren määrän panoksia. Pelaaja saattaa kuvata toimintaansa satunnaiseksi, vaikka yksittäiseen iltaan liittyy merkittävä taloudellinen riski. Tutkimuksessa tarvitaan siksi tietoa sekä pelikerroista että käytetystä rahasta.
Mobiilipelaaminen vahvistaa tätä muutosta. Puhelin mahdollistaa lyhyet mutta toistuvat pelitilanteet. Useat muutaman minuutin hetket voivat muodostaa päivän aikana pitkän kokonaisuuden.
Miehet kantavat suuremman riskin
THL vuoden 2023 tutkimuksessa rahapeliongelma oli 6,6 prosentilla miehistä ja 1,8 prosentilla naisista. Ero on suuri, vaikka myös naiset pelaavat monia rahapelejä. Pelimuotojen ja panostamisen tavoissa on kuitenkin eroja.
Miehet käyttävät useammin vedonlyöntiä ja muita pelejä, joissa oma osaaminen tai urheilutieto näyttää vaikuttavan lopputulokseen. Hallinnan tunne voi lisätä panostamista. Pelaaja saattaa tulkita tappion analyysivirheeksi, jonka hän voi korjata seuraavassa vedossa.
Nuoret aikuiset muodostavat toisen tärkeän riskiryhmän. He tuntevat digitaaliset palvelut ja liikkuvat sujuvasti sovellusten välillä. Toisaalta heidän yleinen suhtautumisensa rahapelaamiseen on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi.
Kriittinen asenne voi suojata, mutta se ei poista yksilöllisiä ongelmia. E-urheiluvedonlyönti, verkkokasinot ja nopeat pelimuodot voivat tavoittaa juuri digitaaliseen viihteeseen tottuneita käyttäjiä. Markkinoinnin pitää olla erityisen varovaista tämän ryhmän kohdalla.
Viihde peittää helposti kulutuksen
Rahapelit kilpailevat samoista vapaa-ajan hetkistä kuin suoratoistopalvelut, mobiilipelit ja sosiaalinen media. Niiden käyttöliittymät ovat värikkäitä, nopeita ja palkitsevia. Rahallinen panos voi jäädä viihteellisen pinnan taakse.
Vedonlyönnissä pelaaja kokee osallistuvansa urheilutapahtumaan. Hän seuraa tilastoja ja perustelee valintojaan, mikä erottaa kokemuksen sattumaan perustuvasta arvonnasta. Taloudellinen lopputulos on silti riippuvainen epävarmasta tapahtumasta.
Tappioiden jahtaaminen alkaa usein ajatuksesta, että seuraava veto korjaa tilanteen. Mobiilipalvelu antaa siihen välittömän mahdollisuuden. Pelaajan ei tarvitse odottaa seuraavaa päivää tai käydä uudelleen myyntipisteessä.
Viihteellisyys ei ole itsessään haitallista. Ongelma syntyy, jos palvelu kannustaa jatkamaan tilanteessa, jossa pelaaja yrittää hallita pettymystä tai taloudellista painetta. Hyvä pelaajansuoja tunnistaa tällaiset käyttäytymisen muutokset.
Vuosi 2027 lisää valvottuja vaihtoehtoja
Uusi rahapelijärjestelmä avaa vedonlyönnin ja verkon kasinopelit kilpailulle heinäkuussa 2027. Tavoitteena on saada nykyistä suurempi osa pelaamisesta suomalaisen luvan ja valvonnan piiriin. Uudistus ei siis perustu oletukseen, että kilpailu itsessään vähentäisi pelaamista.
Lisenssiyhtiöiden pitää tunnistaa asiakkaansa ja seurata pelaamiskäyttäytymistä. Pelaajille on tarjottava rahansiirtorajoja, pelikohtaisia estoja ja pääsy keskitettyyn pelinestojärjestelmään. Valvova viranomainen voi puuttua velvollisuuksien laiminlyöntiin.
Keskitetty esto on tärkeä, koska yhden yhtiön sulkeminen ei muuten estä siirtymistä seuraavaan palveluun. Kilpailtu markkina kasvattaa vaihtoehtojen määrää ja voi tehdä yhtiöstä toiseen vaihtamisesta helppoa. Yhteinen järjestelmä pyrkii katkaisemaan tämän kierteen.
Uudistuksen heikoin lenkki voi olla markkinoinnin kokonaismäärä. Useat yritykset haluavat saavuttaa nopeasti tunnettuutta, mikä voi lisätä rahapelien näkyvyyttä. Lain yksittäiset rajoitukset eivät välttämättä yksin estä mainosympäristön voimakasta kasvua.
E-urheilu tuo uuden riskirajan
E-urheiluvedonlyönti yhdistää kaksi digitaalista harrastusta. Katsoja tuntee pelin, seuraa suosikkijoukkuetta ja voi pitää vetoa luonnollisena lisänä. Vedonlyönti ei tällöin tunnu siirtymiseltä rahapelien maailmaan. E-urheilu on kaikessa mittakaavassa uusi tulokas markkinoilla.
Lajin ympärillä toimii paljon alaikäisiä katsojia. Vaikka lisensoitu vedonlyönti on tarkoitettu vain täysi-ikäisille, mainokset ja vedonlyöntipuhe voivat näkyä nuoremmille. Kansainväliset suoratoistot eivät aina noudata suomalaisia sisältörajoja.
Virtuaaliesineet ja loot boxit vaikeuttavat erottelua entisestään. Nuori voi käyttää rahaa sattumanvaraiseen digitaaliseen palkintoon ilman, että hän pitää toimintaa rahapelaamisena. Myöhemmin siirtyminen vedonlyöntiin voi tuntua pieneltä askeleelta.
Haittojen vähentämisen työkalut
- Selkeät vuorokausi- ja kuukausikohtaiset rahansiirtorajat
- Keskitetty pelikielto kaikkien lisenssiyhtiöiden palveluihin
- Viive ennen talletusrajan korottamista
- Ymmärrettävä yhteenveto tappioista ja talletuksista
- Markkinointiviestien helppo estäminen
- Automaattinen reagointi poikkeavaan pelikäyttäytymiseen
- Matalan kynnyksen neuvonta ja hoito
- Alaikäisten tehokas suojaaminen digitaalisissa kanavissa
Suomen rahapelipolitiikan onnistumista ei pitäisi mitata vain lisenssituloilla tai kanavointiasteella. Olennaista on seurata, vähenevätkö vakavat taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset haitat. Pelaamisen kokonaismäärän lasku antaa hyvän lähtökohdan, mutta 151 000 haittoja kokevaa suomalaista muistuttaa työn keskeneräisyydestä.